Toisen lapasen viimeiset kierrokset olivat kyllä jo melkoisen työn ja tuskan takana. Puolivalmis lapanen lojui sohvalla päiväkausia. Olisin tehnyt kaikkea muuta mieluummin. Mutta pitäähän ne lapaset ihmisellä olla ja otinpas itseäni sitten niskasta kiinni ja kuten kuvasta näkyy, valmista tuli. Ja olinpas iloinen, kunnes sitten huomasin tämän
Miten lie pääsi noin monta riviä toisen lapasen varresta unohtumaan :/
No vaan, onneksi tulivat itselle, kenellekään muulle en olisikaan kehdannut antaa pidettäväksi :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti