Vähän kaikenlaista

Eipäs ole tullut vähään aikaan blogia päivitettyä vaikka jotain olen täällä saanut tehtyäkin. Kaikesta en ole kuvaa muistanut ottaa, mutta osasta kuitenkin. Tarkoitus oli tehdä tytölle villatakki ja villahousut kylmille keleille, mutta kävikin niin että edellisvuonna tehdyt housut sopivat vielä oikein hyvin, joten tehtäväksi jäikin sitten vain tuo takki. Värit nyt eivät ole ihan yksyhteen kun tajusin testata vanhoja villahousuja vasta sinä vaiheessa kun villatakki oli jo valmis ja langat uusiin housuihin ostettuina... Villatakin malli on jostain vanhasta Eeva neule lehdestä vähän muokattuna ja housuihin muokkailin garnstudion ohjetta.




Olen myös tehnyt elämäni ensimmäistä kertaa hilloa! Ja hyvää hilloa tulikin. Tai no onkohan tuo nyt sitten ennemminkin sosetta. No kuitenkin. Siihen on käytetty oman pihan (tai no naapurin pihaa kai se jo on) omenoita ja karviaisia ihan sen verran kun jaksoi poimia. Kuorittiin ja keiteltiin pehmeiksi ja lisättiin hillosokeria ja purkitettiin. Paljon helpompaa kuin kuvittelin. Ja aivan ihanaa maustamattoman jugurtin ja puuron kanssa!





Tähän loppuun vielä koulussa askarreltuja heijastimia koko perheelle. Niitäkään ei ole aiemmin tullut tehtyä, mutta oli niin kivaa hommaa että tulee varmasti jatkossakin noita väkerreltyä. Omasta pitää vielä vähän vähentää tuota helmien määrää, kun innostuin pujottelemaan niitä oikein urakalla..

seitikastike

tosi hyvää ja tosi tosi helppoa ja nopsaa ruokaa tuli kun yksi päivä tein tällaista kaapin sisällön ehdoilla..

tarvitset:

uusia perunoita

300g seitikuutioita
1/2 prk kermaa
2 rkl olympia tuorejuustoa
2 rkl öljyä
sitruunapippuria
suolaa


eli keitä perunat.
Laita paistinpannulle öljyä ja kalapalat. lisää kerma kun kalapalat sulaneet. Anna hautua pienellä lämmöllä. mausta. lisää juusto kun kalat kypsiä ja annan sulaa kastikkeeseen.

satsista tulee 2 aikuiselle ja yhdelle lapselle.

Helppo omppuherkku ja pikapöksyt

tämän ohjeen olen saanut yläasteen kotitaloustunnilla. Se on edelleen oikein maukas jälkkäriherkku.


Tarvitset:
2-4 omenaa
1/2 dl vettä
50 g voita
1/2 dl sokeria
2 dl kauraryynejä
1 tl kanelia

Voitele uunivuoka. Kuori ja paloittele omenat vuokaan ohuiksi siivuiksi. Kaada vesi omenoiden pälle. Sulata voi kattilassa ja lisää sulaneen voin sekaan kauraryynit, sokeri ja kaneli. Ripottele seos omenoiden päälle. Paista uunin alatasolla 200 asteessa 30-40min, niin että omenat ovat pehmenneet.
Syö vaniljakastikkeen kanssa (kuvassa hieman liioittelua kastikkeen kanssa..).


Jonkin aikaa sitten sain myös tehtyä tytölle ulkohousut. Meillä kun ei ole kuin yhdet tuomoiset hiekkalaatikkopöksyt niin teinkin sitten pikavauhtia tytön eräiden 2 tunnin päiväunien aikana toiset. Päällykangas on kaapissa lojuneista vanhoista jätti-isoista lasketteluhousuista ja vuorikankaana on jotain ruudullista lämmintä kangasta... Vyötäröllä oli alkuun kuminauha mutta siitä tuli jotenkin vähän tiukka niin vaihdoin sitten lopulta tilalle resorin. Lahkeissa on kuminauhat.
Vähän väljemmäksi olisi voinut tehdä tuosta ylhäältä vyötärön alapuolelta, mutta mahtuvat nämä hyvin jalkaan näinkin. Pukemisvaiheessa vain huomaa, että ovat siitä kohtaa aika justiinsa.

Punaiset sammarit

Hetkellinen ompeluinnostus löytyi, kun raahasin äidin kaapista vanhoja kankaita kotiin. Siellä oli pari palaa resoria ja yksi oli juuri sopiva ipanan kauan tekeillä olleisiin housuihin. Niinpäs sitten hurauttelin tytön päikkäreiden aikana nuo punaiset sammarit valmiiksi. Hienot tuli. Ne on minun vanhoista housuista tehdyt. Koko vain on aika reilu, taitavat olla aikaisintaan syksyllä sopivat. Housuihin voisin vielä eteen laittaa tuon yhden jäljellä olevan silityskuvan, joka ompi tuommoinen leppäkerttu. Sopisi hyvin.

Kuvan lisäys ei nyt näytä onnistuvan, pitänee koittaa sitä joskus toiste..

Seuraavaksi haluaisin innostua kesälakin virkkauksesta, koska siellä äidin varastoissa oli myös puuvillalankoja. Ohje vain pitäisi löytää.


Kuvassa myös tuolinjalkaa ja ihmisenjalkaa.. En jaksanut ottaa enää toista.

Kesäikkuna

Jee, olen/olemme aikaansaaneet jotain. Ollaan tytön kanssa askarreltu koko viikko ja nyt on sitten kesäinen ikkuna valmis. Tämä oli paljon kivempi tehdä kuin jouluversio, koskapa tähän pystyi osallistumaan ipanakin. Puut ja perhoset ja aurinko sekä kukat on kaikki tehty yhteisvoimin :)Harmi vain että tässä kuvassa ei ikkunan värikkyys oikein pääse esiin.

Piirtämisiä

Minusta meidän ipana on aika taitava piirtämään ikäisekseen. Ei ole enää ollenkaan sellaista suttaamista niinkuin aluksi, vaan nyt viivat ja ympyrät ovat hyvin määrätetoisia. Aina myös kerrotaan mitä missäkin kuvassa on. Tässäpä pari taideteosta





Kala tosin on ihan äidin kynästä :D Mutta eivätkös vain olekin hienoja 1v10kk ikäisen piirtämiksi? Ja muutenkin.

Itse sen sijaan en saa mitään aikaan. Kaikkea saan vähän aloitettua, mutta mistään ei tule valmista

Kääretorttu (ja rahkaa)

Tässäpäs oikein mainio kääretortun ohje

pohja:
4 munaa
1.5 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1/2 dl perunajauhoja
1,5 tl leivinjauhetta

vaahdota munat ja sokeri. Sekoita loput aineet keskenään ja vatkaa munasokerivaahdon sekaan. Levitä taikina pelille ja paista 5-7 min uunin keskiosassa 225asteessa.
Kumoa sokeroidulle leivinpapreille ja anna jäähtyä. levitä täytteeksi mitä mieleen tulee :)




Itse laitoin kuvassa olevaan kääretorttuun täytteeksi 1 purkin kuohukermaa vatkattuna, purkin rahkaa ja reilusti appelsiinimarmeladia. tosin varmaan puolikas satsikin riittää oikein hyvin. meillä kun on nyt kaapissa rahkaa jälkiruoaksi :D Lisäsin paljaaltaan syötävän rahkaan vielä paljon mustikoita.Nam nam.

Tytölle sammarit

Tyttö on taas hujahtanut pituutta ja meitä alkaa vaivaamaan housupula.
Olen halunnut jo pitkään tytölle sammareita jotka olis kivat jalassa eli että niissä ei olisi vyötäröllä nappia ja muita härpäkkeitä vaan mielellään sellanen pehmeä resori vaan. No eipäs ole oikein tullut sellaisia ja kivanmallisia vastaan, joten täytyi tehdä itse. Kangaskauppoihin ei ole ehtinyt, mutta löysinpäs kaapista lojumasta kahdet omat sammarit, joista toiset on liian isot ja toiset ei vain enää kivat. Näistä toiset saivat nyt sitten uuden elämän tytön housuina :) Tämmöiset niistä tuli:





Kaavat olen piirtänyt joistain seppälän collegehousuista. Oikein on kiva kaava, tuota käytetään vielä varmasti pitkään. Taskut on leikattu samaisista sammareista ja vähän pienennetty.
Ai niin ja kuvien ottamisen jäkeen piti vielä vähän kiristää vyötäröresoria.
Ja nyt jos vielä ne toiset tekisi..

Pipot koko perheelle

Eli siis otsikon mukaisesti olen aikani kuluksi ja tarpeeseen kutonut pipot koko perheelle. Itselleni tein, kun alkaa jo tuo papan äidin vanha pipo kyllästyttää. Olen pitänyt sitä jo niin monta vuotta. Se on myös aika lämmin, mikä on tietysti hyvä kovilla pakkasilla, mutta sitten vähän pienemmillä ei enää.
Tein itselle tuosta aivan ihanasta novitan jäätynyt karpalo-langasta tuommoisen reilunkokoisen (tai siis pituisen kai, päänympärys on juuri sopiva..) myssyn. Niin ja sininen minkä tein aiemmin, se ei nyt lopulta sitten ollutkaan yhtään kiva.. Mutta tämä on! Tuli heti ihan suosikki.
Miehelle tein samanlaisen reilun peruspipon jostain mustasta langasta, koskapa hän mustan halusi. Jännä kuinka sama malli voi näyttää niin eriltä eri ihmisen päässä. Ja eri langalla tehtynä. Myös tästä tuli siis oikein hyvä pipo.
Ja sitten tein vielä tytölle kevääksi ohkaisen mohairlangasta tehdyn raitapipon. Päässä iso tupsu joka on keikkuu hassusti aina kun tyttö heiluttaa päätään.




Näitä oli kiva tehdä, ei tarvinnut laskea silmukoita eikä tuijottaa käsiä vaan pystyi sohvalla telkkaria katsellessa kutomaan yhden päivässä.
Ja sohvasta puheenollen, Pipojen alla on kangas, josta meidän sohva saa uudet sohvatyynyt tässä jahka pääsen vauhtiin. Tai siis osasta tyynyjä tulee tuon värisiä ja osa pysyy ruskeina.

Joululahjat

Sain tehtyä muutamia joululahjoja ihan itse ja kun ne on varmaankin jo availtu niin voisinpa laittaa kuviakin joistain.

Vessapaperia käyttää moni, jotenkas rullille on hyvä olla myös jokin säilytyspaikka. Tämmöiset saivat tytön molemmat mummot



Kankaasta jäi vähän yli, jotenkas siitä tein kangaskassin miehen isän uudelle vaimolle



Kaveri sai lapaset, toivottavasti tykkäsi. Ohje oli ullaneuleesta.



Magneettejakin väkertelin vähän kaikille



Opettelin myös vihdoin neulahuovutusta, mutta en nyt oikein ehkä innostunutkaan siitä. En ainakaan niin paljoa kuin oletin. No kuitenkin, äiti sai omppuja kuusen koristeeksi