Pipot koko perheelle

Eli siis otsikon mukaisesti olen aikani kuluksi ja tarpeeseen kutonut pipot koko perheelle. Itselleni tein, kun alkaa jo tuo papan äidin vanha pipo kyllästyttää. Olen pitänyt sitä jo niin monta vuotta. Se on myös aika lämmin, mikä on tietysti hyvä kovilla pakkasilla, mutta sitten vähän pienemmillä ei enää.
Tein itselle tuosta aivan ihanasta novitan jäätynyt karpalo-langasta tuommoisen reilunkokoisen (tai siis pituisen kai, päänympärys on juuri sopiva..) myssyn. Niin ja sininen minkä tein aiemmin, se ei nyt lopulta sitten ollutkaan yhtään kiva.. Mutta tämä on! Tuli heti ihan suosikki.
Miehelle tein samanlaisen reilun peruspipon jostain mustasta langasta, koskapa hän mustan halusi. Jännä kuinka sama malli voi näyttää niin eriltä eri ihmisen päässä. Ja eri langalla tehtynä. Myös tästä tuli siis oikein hyvä pipo.
Ja sitten tein vielä tytölle kevääksi ohkaisen mohairlangasta tehdyn raitapipon. Päässä iso tupsu joka on keikkuu hassusti aina kun tyttö heiluttaa päätään.




Näitä oli kiva tehdä, ei tarvinnut laskea silmukoita eikä tuijottaa käsiä vaan pystyi sohvalla telkkaria katsellessa kutomaan yhden päivässä.
Ja sohvasta puheenollen, Pipojen alla on kangas, josta meidän sohva saa uudet sohvatyynyt tässä jahka pääsen vauhtiin. Tai siis osasta tyynyjä tulee tuon värisiä ja osa pysyy ruskeina.

Joululahjat

Sain tehtyä muutamia joululahjoja ihan itse ja kun ne on varmaankin jo availtu niin voisinpa laittaa kuviakin joistain.

Vessapaperia käyttää moni, jotenkas rullille on hyvä olla myös jokin säilytyspaikka. Tämmöiset saivat tytön molemmat mummot



Kankaasta jäi vähän yli, jotenkas siitä tein kangaskassin miehen isän uudelle vaimolle



Kaveri sai lapaset, toivottavasti tykkäsi. Ohje oli ullaneuleesta.



Magneettejakin väkertelin vähän kaikille



Opettelin myös vihdoin neulahuovutusta, mutta en nyt oikein ehkä innostunutkaan siitä. En ainakaan niin paljoa kuin oletin. No kuitenkin, äiti sai omppuja kuusen koristeeksi